Liputus

Lipun käytössä noudatetaan lippua kunnioittavia hyviä tapoja. Suomessa liputtamista koskevia ohjeita antaa sisäasiainministeriö. Suomessa liputuspäivät jaetaan virallisiin ja vakiintuneisiin eli yleisiin liputuspäiviin. Yksityisillä kansalaisilla, yhteisöillä ja yrityksillä on Suomessa vapaus liputtaa muulloinkin kuin virallisina tai vakiintuneina liputuspäivinä. Liputtamalla voidaan osoittaa niin juhlamieltä, kunnioitusta kuin suruakin.

Liputuspäivät

Viralliset liputuspäivät

Viralliset liputuspäivät on määrätty Suomen lipulla liputtamisesta annetussa asetuksessa. Jokavuotisia virallisia liputuspäiviä on kuusi. Lisäksi virallisia liputuspäiviä ovat vaalipäivät sekä päivä, jolloin tasavallan presidentti astuu virkaansa. Virallisina liputuspäivinä valtion virastot ja laitokset on velvoitettu liputtamaan.

28.2. Kalevalan päivä eli suomalaisen kulttuurin päivä
1.5. Vappu eli suomalaisen työn päivä
Toukokuun toinen sunnuntai eli äitienpäivä
4.6. puolustusvoimien lippujuhlan päivä eli Suomen marsalkka C.G.E. Mannerheimin syntymäpäivä
Kesäkuun 20. ja 26. päivän välinen lauantai eli juhannuspäivä, Suomen lipun päiväksi
6.12. itsenäisyyspäivän päivä, jolloin Suomessa toimitetaan valtiolliset vaalit, kunnallisvaalit, Euroopan parlamentin edustajien vaalit tai neuvoa-antava kansanäänestys
päivä, jolloin tasavallan presidentti astuu virkaansa

Vakiintuneita liputuspäiviä on vuosittain kymmenen ja ne on merkitty Helsingin yliopiston
toimittamaan Valtiokalenteriin. Hyvään liputuskulttuuriin kuuluu liputtaa
vakiintuneina liputuspäivinä Suomen lipulla samaan tapaan kuin virallisinakin
liputuspäivinä.

Vakiintuneet liputuspäivät ovat:

5.2. J. L. Runebergin päivä
9.4. Mikael Agricolan päivä eli suomen kielen päivä, joka on myös Elias Lönnrotin syntymäpäivä
27.4. kansallinen veteraanipäivä
12.5. J.V. Snellmanin päivä eli suomalaisuuden päivä
toukokuun kolmas sunnuntai, kaatuneiden muistopäivä
6.7. Eino Leinon päivä eli runon ja suven päivä
10.10. Aleksis Kiven päivä eli suomalaisen kirjallisuuden päivä
24.10. Yhdistyneiden Kansakuntien päivä
6.11. Svenska dagen, ruotsalaisuuden päivä
Marraskuun toinen sunnuntai eli isänpäivä

Ahvenanmaalla on maakunnan itsehallintoon perustuva virallisten ja vakiintuneiden liputuspäivien
lisäksi omat liputuspäivänsä, jolloin liputetaan maakunnan omalla sini-kelta-punaisella maakuntalipulla.

Saamelaisilla on seitsemän omaa vuosittaista liputuspäivää, jolloin saamelaiset liputtavat
omalla lipullaan. Tässä lipussa on saamelaisten värit: punainen, vihreä, keltainen ja sininen.

Vakiintuneen käytännön mukaan valtion virastot ja laitokset liputtavat virallisen
valtiovierailun aikana niillä paikkakunnilla, joilla vieraan valtion päämies
vierailee. Yleensä sisäasiainministeriö suosittaa valtiovierailujen aikana myös
yleistä liputtamista vierailupaikkakunnilla.

Suruliputus

Surua ilmaistaan vakiintuneen tavan mukaan laskemalla liput puolisalkoon. Suruliputuksessa
käytetään yleensä kansallislippua.

Suruliputuksessa lippu vedetään salossa ensin ylös asti ja lasketaan sen jälkeen kolmanneksen
tangon mittaa alas siten, että lipun alareuna asettuu salon puoliväliin. Lippua
laskettaessa se vedetään ensin salon huippuun ja lasketaan sitten alas.

Suruliputus aloitetaan heti kun on saatu tieto kuolemantapauksesta tai mikäli liputusaika
jäisi lyhyeksi, suruliputus suoritetaan seuraavana päivänä.

Hautauspäivänä liputetaan siten, että liputuksen alkaessa lippu vedetään puolisalkoon. Kun
vainajan siunaus- ja muistotilaisuus on pidetty, lippu nostetaan loppupäiväksi
täyssalkoon.

Surutalossa suruliputusta käytetään myös virallisena ja vakiintuneena liputuspäivänä.
Suruliputuksella osoitetaan yleensä yksityistä surua. Kansallisen
merkkihenkilön tai jonkin suuronnettomuuden yhteydessä sisäasianministeriö voi
kuitenkin suosittaa yleistä suruliputusta.

Suomen lippu ja vaakuna

Liputuskulttuuri Suomessa on sallivaa. Joitakin sääntöjä ja ohjeita on kuitenkin olemassa. Lipun
käytössä noudatetaan lippua kunnioittavia hyviä tapoja.

Sisäasiainministeriö käsittelee valtioneuvoston ohjesäännön mukaisesti Suomen lippua ja Suomen
vaakunaa koskevat asiat. Suomen lipusta ja Suomen lipulla liputtamisesta
säädetään laissa (380/78) ja asetuksessa (383/78). Suomen lipun ja lipussa
käytettävän vaakunan tarkoista värisävyistä on määrätty valtioneuvoston
16.9.1993 antamalla päätöksellä (827/93). Laki Suomen vaakunasta on annettu
26.5.1978 (381/1978).

Liputus Euroopan unionin lipulla

EU-lipun käyttäminen on maassamme yleistynyt. Tämän lipun käytöstä ei ole kansallisia säädöksiä tai
määräyksiä. Sisäasiainministeriö on kuitenkin eräissä yhteyksissä suosittanut
liputtamista EU-lipulla mahdollisuuksien mukaan kansallislippumme rinnalla. Esimerkiksi
toukokuun 9. päivänä vietettävänä Eurooppa-päivänä on suositeltu liputtamista
myös EU-lipulla. Liputtaminen kahdella lipulla edellyttää kahta lipputankoa.

Liputtaminen EU-lipulla on perusteltua erityisesti silloin, kun liputuksen aihe liittyy EU:n
toimintaan tai liputtamisesta annetaan EU:n piirissä yhteinen suositus. Muu
EU-lipun käyttö liittyy yleensä vierailuihin tai kokouksiin, joihin tulee
osallistujia EU-instituutioista tai EU-maista.

Sisäasiainministeriö on antanut ohjeet EU-lipun käyttämisestä Suomen lipun rinnalla EU:n
ulkorajoilla olevilla rajanylityspaikoilla. EU-lippua käytetään Suomen lipun
rinnalla myös kansainvälisillä lentoasemilla ja satamissa.

EU-lippu